Turhamainen? Minäkö?
Viime aikoina olen käynyt pohdintaa aiheesta turhamaisuus. Syy selviää, ehkä myöhemmin. Olen ollut vakaasti sitä mieltä, että itse en ole turhamainen, en sitten ollenkaan! Pois sellainen minusta!
Eilen sitten verkkokauppa.comissa ostoksilla ollessani totesin itselleni, että ehkä mä nyt sitten kuitenkin olen turhamainen... kun se, että on nättiä menee muun ohi. Tarjolla olisi ollut ihan peruskamaa olevia ulkoisia kovalevyjä, mutta ei... samoin muistitikkuja olisi ollut ehkä jokusen euron edullisemmin sellaisia tylsiä... ei ne ole kivoja, ei ne ole nättejä.
Eli jos mun perussetti työpöydällä näyttää tältä....
...niin voiko tässä enää muuta todeta, kuin että:"Hei, mä olen Tanja ja olen turhamainen!"
3 feedbacks » | 
In Elämää | 
on Feb 7, 2010
| 
by tanja
| 
99 words, 287 views.
Mitkä on vaaleanpunaisia ja syövät paljon kuvia?
Tarkoitus on hankkia toinen tommoinen Verbatim tai vastaava ja laittaa sinne kaikki kuvat ja kiikuttaa se sitten kotikotiin säilytykseen ja ajoittain päivittää sitä ajantasalle. Ei vara venettä kaada!
Send feedback » | In Elämää | on Feb 7, 2010
| by tanja
| 89 words, 3 views.
Harvinaista herkkua se on tämäkin
Send feedback » | In Elämää | on Feb 7, 2010
| by tanja
| 0 words, 3 views.
Sinä päivänä tapasin upeita ihmisiä!
Eilinen päivä alkoi Vääksyssä hotelli Tallukassa. (Tallukka oli yhdellä kurssilla muuten mun lempinimi
) Tallukan ohi olen mennyt kymmeni, ellen jopa satoja kertoja, no, monta kertaa kumminkin ja nyt kävin ekaa kertaa sisällä! Olin ihan "työkeikalla" eli Harvinaisten hienojen ihmisten kuvaaminen jatkui. Tapasin eilen monta upeaa ihmistä joista jokainen oli vielä äärimmäisen fotogeeninen! Heitä oli ilo kuvata! Tulevana torstaina kuvaan vielä yhden Harvinaisen ja sitten alan kasaamaan sitä isoa juttua yhteen! Siitä se sitten jännittävää tuleekin!
Suurimman osan kuvauksista tein kokoustila Lapikkaassa! Ei ehkä mikään maailman inspiroivin paikka ja eihän sitä saanut edes hämäräksi, mutta ihmisethän ne tärkeimpiä oli niissä kuvissa!
Tuolla hotellissa ei tämä esteettömyys toteutunut ihan kauhean hyvin, sillä pyörätuolihissi ei toiminut, kun sen avain oli jossain muualla kuin missä sen olis pitänyt olla, niin kuvasin vielä alakerran ravintolassa muutaman ihanan ihmisen. Ehkä vielä epäkivempi tila kuin yläkerta... toisaalta kuviin tuli ehkä hieman lämpimämpi tunnelma, mutta ne kaljaveikot siinä verhon takana... blah!
No mut hei... siellä oli kantrifestarit...ja upee discopallero katossa....
... ja ehkä teknopornoimmat valot ikinä! Ja siis lokaatiot tulee ikuistaa aina ja setupit... 
Send feedback » | In Elämää | on Feb 7, 2010
| by tanja
| 177 words, 3 views.
XML Feeds
